Kirjoittaminen on mielestäni itsensä ilmaisua. Yleensä sanotaan, että kirjoittajat kirjoittavat omista kokemuksistaan, että tekstit kumpuavat alitajunnasta. Eli huijatakseni alitajuntaani minun täytyy kirjoittaa jotakin, mikä ei ole minulle normaalia tai ominaista, että toiset eivät näe ajatuksiini...tai jotain.
Itselläni olen huomannut sen, että mitä paremmalla tuulella olen, sitä huonompia tekstejä kirjoitan. Nyt olen ns. oudolla tuulella eli tästäkin yksinkertaisesta tehtävän toteutuksesta tuli outo.
Kuten tämäkin tehtävä, tuntuu siltä, että minun on helppo kirjoittaa kaikesta muusta, kuin omasta kirjoittamistyylistä. Tai no, taitaa se tulla näkyviin tässäkin tehtävässä. Eli ihan sama mitä kirjoitan, se säteilee alitajunnastani toisten nähtäville. Omien ajatusten paperille pistäminen siihen muotoon, että toiset tajuavat niiden olevan omia ajatuksia on tavallaan pelottavaa.
Joten jatkan tätä hetken matkaa sepustuksilla jostakin muusta, kuin minun kirjoittamisestani, koska en pysty taistelemaan kirjoittamistapaani vastaan.
Hyvän ja huonon taiteen ero on mielestäni sen tarkoitus ihmiselle. Jos kirjoittaa tekstin mikä ei tarkoita itselleen mitään, se ei voi olla hyvä. Teksti tulee useimmiten epäonnistumaan jos sen ainoa tarkoitus on viehättää muita ihmisiä. Tekstin pitää ensin olla tärkeä itselleen jos haluaa sen olevan tärkeä muillekin.
Koulujen äidinkielen kirjoittamisharjoituksissa on yleensä se ongelma, että niiden aihe on tarkkaan rajattu. Mielestäni pitäisi olla enemmän vapaita aiheita, koska on hankala kirjoittaa asioista, jotka eivät tarkoita itselleen mitään. Luonnollisesti, niistäkin teksteistä taitava kirjoittaja tekee äidinkielisesti hienon teoksen, joka on täynnä nokkelia lausahduksia saaden arvostelijat ylistämään häntä. Mutta jos se ei ole tarkoittanut kirjoittajalleen mitään, onko se minkään arvoista?
Näin käy, kun kirjoittaa unensekaisessa tilassa klo neljä aamulla. Syvällistä sontaahan tämä on. Edellisestä lauseesta voi vielä poistaa syvällistä sanan ilman omantunnontuskia.
Luovan kirjoittamisen opintojaksolla eri tehtävissä/tehtävänannoissa on myös rajauksensa, mutta toivottavasti riittävän löysät että voit päästää luovuutesi valloilleen. Ja päivällä kirjoittamista kannattaa ehkä suosia?
VastaaPoistaOlen kanssasi samaa mieltä useammastakin kohdasta, esimerkiksi muiden miellyttämisestä. En koe esimerkiksi tekemiäni koulutehtäviäni omikseni. Haluan, että lukija pystyy ymmärtämään sanomaani vaikka sitten pääsemällä pääni sisälle,
VastaaPoistavaikka väärinymmärtämisen riski voikin olla korkea.
Olen Maarikan kanssa samaa mieltä siitä, että kyllä sitä päivälläkin kannattaa kirjoitella. Tosin olen minäkin tehnyt pari mielestäni parasta tekstiäni jokseenkin samanlaisessa tilassa!
Jouni P.
Itselläni on ainakin vaikeuksia saada mitään hyvää aikaiseksi kirjallisesti jos on muuta mielessä, esim. keskellä päivää. Niinkuin nyt. Mutta kun saan karsittua turhat ärsykkeet pois niin kyllä sitä tekstiä aina jonkun verran saa aikaiseksi.
VastaaPoistaKirjoita silloin kun mieli tekee ja mitä mieli tekee
Tommi L
Osaatpa ilmaista tarkasti ajatuksiasi. Ei ihme, että pelottaa iskeä ne paperille (tai siis nettiin). Aiheen rajaaminen ja rajoissa pysyminen onkin yksi taiteenlaji, jossa itse en ainakaan koskaan onnistu..
VastaaPoistaHmm.. Sinua häiritsee kirjoittaa ajatuksistasi mutta kirjoitat niistä kuitenkin. Mikä tietenkin on kieroutuneen mielenkiintoista. Mutta toisaalta voiko kirjoittaa ollenkaan jos ei tuo ajatuksiaan paperille.. Mielestäni aina kun kirjoittaa niin antaa palan itsestään tekstiin, mikä johtaa taas siihen että lukija pääsee lähemmäksi sinua..
VastaaPoistaJohan tuli syvällistä tekstiä.
Mielestäni ilta ja yö ovat kaikista luovinta aikaa, ainakin itselläni. Joten antaa palaa vain! Jatkoa odotellessa..
Silloin kannattaa kirjoittaa, kun tuntee, että saa itsestään tekstiä ulos, mielellään vieläpä sanoja ja lauseita järkevässä muodossa toki.
VastaaPoistaTekstisi oli mielenkiintoisen sekava, joka selvästi johtuu oudosta mielentilastasi niinkuin sanoit, mutta ei se välttämättä ole huono asia.